Viikko 25

Viime viikko oli sateinen viikko. Tarkoittaa sitä, ettei esim. muuraus edennyt kovin paljoa, kun muurareiden piti juosta ukkosta karkuun... Ja rankkasade olisi kyllä liuottanut muurauslaastitkin harkon välistä. Juhannuksen takia oli myös lyhyt viikko, tosin meillä rakennuttajillahan pyhät ovat juuri parasta laatuaikaa raksalla.

Välillä tuntuu, että eniten aikaa menee kaikkeen nysväämiseen. Katsokaa nyt, mitä on tuloksena verannan muuraamisesta:

Pientä harkkosilppua tulee kauheat kasat. Periaatteessa tuo veranta on modulimittainen harkon mukaan. Mutta. Ovi- ja ikkuna-aukot aiheuttavat pätkimistä, samoin se, että kun veranta ympätään tuohon vanhaan taloon. Okei, tässä on myös kaikki laajennuksen alakerran silput, mutta onhan tuossa jo puoli lavallista.

Verannan muuraus ehti siis ikkuna-aukkoihin asti. Meille jäi juhannukseksi sitten siivoamista (no se nyt ei ihan ikinä lopu), sokkelin pikeämistä ja siivoamista. Kiskoin irti tuonne talon päätyyn jätetyt styroksit (mitkä olivat pakkassuojana talven yli sokkelissa) ja veistelin ne sopivan kokoisiksi tuonne verannan sokkelin sisäpuolelle odottelemaan sisätäyttöä. En vielä kiinnittänyt niitä, koska muurausta varten on reivilautoja vielä kiinni tuolla sisäpuolellakin. Mutta sain vähän etumatkaa ensi viikonlopun täyttöjä varten. Ettei taas käy niin, että kaivurimies työntää styroksinlaittajaa kauhalla eteenpäin, että hopi hopi. (No huutelee se silti, että hopihopi, helppohan se sieltä ilmastoidusta kopista on huudella...)

Tuosta verannasta tulee kyllä kiva! Eihän se nyt ihan lasiveranta ole, kun on melkein puolen metrin paksuiset seinät. Mutta saan sinne pesupaikan kurasankareille, naulakon ja kenkähyllyjä. Voin hankkia jalkanaulakonkin vieraiden takkeja varten! Putki etureunassa on sähköjä varten.

Rakennusblogeissa on viime aikoina ahkerasti muutettu ja saatu uusia asukkaita koteihin. Meilläkin on jo uusi perhe tullut laajennukseen vuokralle työtä vastaan:

Lapsityövoimaa ei sentään käytetä, munat saavat hautua ihan rauhassa salaisessa piilopaikassaan. Jemma on niin hyvä, että vaikka kerroin pesän sijainnin, niin mies ei sitä löytänyt ennenkuin näytin. Kirjosieppopariskunta hautoo ahkerasti, toivottavasti syövät yhtä ahkerasti hyttysiä ja paarmoja.

Laajennuksen puoli on nyt periaatteessa valmis kattotuolien laittoa varten. Yläkerran seinärungot ovat valmiit, lukuunottamatta pientä pätkää, joka odottelee katon purkamista alta pois... Ja kattoa ei pureta, ennenkuin kattotuolit ovat tontilla. Paitsi että naulat kyllä on jo otettu pois. Äijä tuli pellon toiselta laidalta kiskomaan niitä sorkkaraudalla, palkaksi saa laittaa pellit konesuojan katolle.
On siellä muutama ruuvi pitämässä peltejä paikoillaan, ja tyhjät naulanreiät on tukittu sikafleksillä.

Tuosta tulee aika komea pytinki. Iltaisin pitää kiivetä pulkkamäen päälle ihailemaan.

Eihän tuo valokuvissa näytä kummoiselta, mutta on se hieno!

Tällä viikolla tavoitteena on saada veranta valmiiksi. Tai no, niin valmiiksi kuin saadaan, eli harkkomuuraukset valmiiksi, aukkojen ylityksiin muotit ja raudat, sisä- ja ulkotäytöt (ne tulee vasta viikonloppuna). Omana henkilökohtaisena ohjelmanumerona on ikkunatarjousten kahlaamista ja peltikaton ihmettelyä.

Sitten vaan odotellaan, kattotuoleja.