Anturavalu

Tänään iltapäivällä oli anturavalu. Eipä tuossa kauaa mennyt, helppohan se on pumppuauton kanssa... (muistelen joskus lapsuudessani, kun mummon ja papan lisäsiiven lattiaa valettiin monta päivää myllyn kanssa, siinä tosin oli mukana koko suku - pienemmät valut tehtiinkin sitten ihan lapiolla sekoittaen).

Täytyy käydä nyt vielä päivänvalolla ihailemassa. Pari reikää ehtivät mukulat saada muotteihin aikaiseksi, mutta onneksi siitä ei nyt suurempia ongelmia tullut, parista kohtaa vähän pullahti betonia ulos.

Muotista pullahti muutamasta kohtaa betonia ulos - ihme kyllä ei enempää, kun ottaa huomioon, miten poijjaat pomppivat muottien päällä kun ne oli pihaan tuotu.


Tässä tätä soveltamista, anturavalua jatkettiin ponttien taakse (niin pitkälle kuin edellispäivänä oli jaksettu lapiolla koloa kaivaa).

Lopputulos. Nyt näyttää jo siltä, että tämä alkaa olla rakennustyömaa.

Kuraa oli tilattu 7 kuutiota, eikä kyllä paremmin olisi voinut riittää. Anturat saatiin valettua, ja kun pumppuautokuski sanoi, että jäljellä on enää letkussa oleva betoni, niin se voitiin tyhjentää ponttien taakse vanhan anturan viereen.

Kun betoni on kovettunut, pääsee jo vähän mallailemaan, että millainen oikeasti tuosta laajennoksesta tulee. Minun kintuillani kun ei tuosta anturoiden yli hypitä, vaan pitää ihan rehellisesti kiivetä yli.
Tila näyttää toisaalta kovin pieneltä - ja toisaalta kauhean suurelta. Kun ei siihen tarvitse mahtua kuin maksimissaan kaksi huonetta vierekkäin, niin taitaa tuo kahdeksan metriä riittää ihan hyvin.