Raksamiehethän ruuvasivat valmiiksi uritetut lastulevyt yläkerran lattiaksi jo syyskuun puolella, ja tarkoitus oli, että sitten vaan näppärästi lätkitään alumiiniset lämmönjakolevyt paikoilleen ja vedetään putket. Tarkoitus hyytyi siinä vaiheessa, kun esittelin miehelle yläkerran vessaa - oliko niinku tarkotus niinku vetää se lattialämmitysputki niinku lattiakaivon läpi?
Koska kiirettä ei ole, niin päätettiin, että nukutaan yön yli (tai vuodenvaihteen, miten vaan). Vodenvaihteen jälkeen alkoi kuitenkin sen verran innostusta löytyä, että kaivettiin esiin lattialämmityssuunnitelmat ja ryhdyttiin pappa-armeijan kanssa pohtimaan asiaa.
Vessan lattiaa piti aukaista useamman levyn verran (onneksi niitä on ylimääräisiä). Samoin lattiakaivo piti ohittaa. Miehen isä näppärästi jyrsi uran lastulevyyn, äijä taas veteli viemäri-ja vesiputkia. Miehen veli putsasi liimauksesta aiheutuneet jäljet.
Vessan lattian uudelleenfiksauksessa kului kolmelta mieheltä yksi päivä - levyt oli sinne lattiaan ruuvattu alunperin about viidessä minuutissa...
Ongelma ja sen ratkaisu
Syyskuussa raksaajahan ei ollut vahtimassa työmiehiä, ja olimme itsekin miehen kanssa töissä jo...
Vessan jälkeen todettiin, että minkä helkutin takia oli itketty lattialämmityssuunnitelman perään, kun ei sitä oltu noudatettu ollenkaan.
Suunnitelmassa oli, että putket vedetään em. lastulevyjen alta piireihin (eli eri huoneisiin), samoin paluu samaa kautta. Tämä olisi vaatinut muutaman lattianiskan poraamista/koloamista silloin ENNEN levyjen lätkimistä. Nyt pitäisi sitten repiä noin viidennes kaikista levyistä irti ja askarrellapaskarrella putket jakotukille ja sieltä eteenpäin. Lisäksi lastulevyjä pitäisi repiä irti ihan sekin takia, että ne on lätkitty väärässä järjestyksessä. Ja lastulevyjä pitäisi roilota urakalla, kun putkia ei tietenkään saa menemään aina juuri valmiiden urien mukaan.
Laiskana ihmisenä en sitten sellaista kuitenkaan halunnut. Aikamme pähkäiltyämme (teräsmies ja dippainssi kun lyö kovat päänsä yhteen, niin siitä ei hyvää seuraa...) totesimme, että unohdetaan alkuperäiset suunnitelmat.
Nyt tarkoituksena on roilota lastulevyä. Yhtään levyä ei revitä irti (ellei ole pakko), mutta jyrsintää harrastetaankin sitten urakalla - tosin uraa olisi pitänyt jyrsiä vaikka levyt olisivat olleet suunnitelman mukaisesti.
Ja sitten roilottiin lastulevyä. Ja roilottiin vähän lisää. Ja vielä vähän.
Yläkerran "aula" jätetään käytännössä ilman lattialämmityspiiriä, koska sen kautta vedetään kaikki putket. Jakotukki on neitin huoneen seinässä (sen paikka sentään on oikea) ja sieltä pitää putket saada koko yläkertaan. Vessa+aula on omana piirinään oman termostaatin takana, saa sitten kesälläkin pitää pientä lämpöä vessassa - jos on tarvis. Kaikki kolme makuuhuonetta ovat sitten omina piireinään.
Jos ei influenssa iske, niin ensi viikonloppuna taas päästetään pappa-armeija valloilleen ;-)
Sähkärikin kävi taas urakoimassa. Teki vastaavan mestarin pyytämän osittaisen sähkötarkastuspöytäkirjan mittauksineen ja lukitsi ylimääräisiä releitä sähkötaulusta.
Seinän reikääkin on jo aloiteltu. Talon alkuperäinen rakentaja lähetti esikoisen mukana terveisiä ja siporex-sahan. Mies veti pikkurälläkällä vanhan talon puolelta seiniin jo urat.
Kaminalla ja 18 asteeseen säädetyllä lattialämmityksella ja yhden kW:n puhaltimella laajennus on pysynyt lämpimänä. Noilla 30 asteen pakkasilla yläkerran lämpö putosi 10 asteeseen (kun jätettiin pari päivää kaminan lämmityksessä väliin), mutta kun lämpö nousi kohtuulliseen -10 asteeseen, niin tuolla lämmityskombolla yläkerrassakin on +16 ja alhaalla melkein koko ajan +20 astetta. Pleikkari3 siirtyi laajennukseen, ja on ollut ahkerassa käytössä.
Viimeiset kaksi viikkoa on vähintään yksi lapsista ollut koko ajan kipeänä, joten optimistinen haaveeni siitä, että putket olisivat lattiassa hiihtolomalla, taitaa olla hiukka ylioptimistinen. Jospa pääsiäiseksi sitten. Ehtiipähän alakerran lattia kuivua kunnolla.
No comments:
Post a Comment