Tunnustus ja vastauksia

Kotia kokoamassa antoi minulle tunnustuksen. Ups, olin kyllä lukenut ko. kirjoituksen, mutta sujuvasti hypännyt yli blogilistauksen ;-) eli en ollut huomannut asiaa, kiitos muistutuksesta!

Tunnustuksen saajan pitää:
1. Kiittää tunnustuksen antajaa
2. Antaa tunnustus 8:lle blogille eteenpäin
3. Ilmoittaa näille 8:lle asiasta
4. Kertoa 8 satunnaista asiaa itsestään

Olen tällaisissa turkasen huono, sain kuitekin luvan olla jatkamatta tunnustusta, joten kehtaan vastata.

1. Kiitos :-)
2.+3. skippaan tämän - minä olen ollut aina se tylsimys, joka on jättänyt ketjukirjeetkin vastaamatta.
4. Kahdeksan satunnaista asiaa itsestäni...?

1. Olen konepuolen diplomi-insinööri. Pidän kaikista suurista meluavista koneista. Murskaimet ovat kivoja. Sadan tonnin nosturi on todella kiva.


2. Minulla on hirveä korkean paikan kammo. Se alkaa jo keittiöjakkarakorkeudesta ja jatkuu aina lentokorkeuksiin asti, ainakin. En ole päässyt avaruuteen testaamaan, että pelkäänkö siellä. Noloa asiassa on, että isäni on lentäjä.


3. Olen patalaiska. Yhdistettynä ruumiillisen työn allergiaani (saan nokkosrokon, jos hikoan) se tekee minusta erinomaisen vaikean raksakumppanin. Tai puutarhatyö-, tai metsätyö... (siksi onkin tooosi järkevää, että meillä on monta lasta, iso koira ja jättitontti ja aivan käsittämättömän hankala raksahanke).


4. Olen pahimman luokan besserwisser. Sen lisäksi, että tiedän kaikesta kaiken, en epäröi tuoda tietojani julki ;-) Mies on jo tähän tottunut, pahinta on kuulemma se, että olen aina oikeassa...


5. Olen surkea piirtäjä. Kai sitä oppisi paremmaksi, jos harjoittelisi. Ilmeisesti tämä on samaa perua sen kanssa, että käsialani on hirvittävän huonoa. En useinkaan saa itse selvää kirjoituksestani, onneksi on hyvä muisti, että voin arvata, mitä tulikaan raapusteltua.


6. Olen hyvä suunnittelemaan, toteuttaminen on sitten vähän niin ja näin. Loppujen lopuksi suunnitelmani kyllä yleensä toteutuvat, tavalla tai toisella.


7. Miehen kanssa on pidetty yhtä jo yli 22 vuotta. Se on pitkä aika. Kun tapasimme, hän oli töissä ruumishuoneella. Nykyään hänen työpaikkansa on huomattavasti rattoisampi.


8. En juo kahvia enkä alkoholia. Tai en mielelläni. Tykkään makeista siidereistä, lasillisen verran. Kahvista en pidä ollenkaan, mutta jos joku kupillisen eteeni tuo, niin juon sen ilman rutinaa. Vaikka sitten mustana ja päivän termarissa seisseenä. Ei tuo ole mikään kynnyskysymys (meillä kotona juodaan vain pannukahvia, keitintä meillä ei ole). Moni teenjuoja on suorastaan raivoisan oikeaoppinen, että kahvia ei kertakaikkiaan voi juoda, ja pitää siitä hirveää meteliä. Minä nyt en ylipäätään halua tehdä itsestäni numeroa. En pidä konjakistakaan, mutta juon sen konjakkilasillisenkin, jos joku sen eteeni ravintolassa kiikuttaa. Jos kukaan muu ei sitä halua... Mummon koulutuksen peruja - hän tarjosi aina viinapaukun juhlissa, votkaa, ouzoa tai vaikka konjakkia. Pahaa yhtä kaikki, mutta juotava oli. Epäonnistui koulutus, kun en osaa vieläkään viinaa juoda oikein juomalla...

Ysikohdaksi voisin varmaan lisätä, että en osaa tiivistää...