Paljasta pintaa

Kaivettiin tänään anturan tuenta esiin, kylläpä se näyttikin pieneltä verrattuna siihen rakennelmaan, joka sitä peitti. Esikoinen kiipeili ponttien päällä kiskomassa seinää lämmittäneet styroksit irti - tällaiseen konkreettiseen, fyysisesti riittävän kevyeen työhön hänet saa houkuteltua ihan kertapyynnöllä. Haravointi ei sitten taas suju ollenkaan...

Oli näköjään jotain suunniteltu, kun vaan tietäisi että mitä... Putkista päätellen voisi olla viemäreitä, mutta mutkista päätellen ei todellakaan.


Muutama ahaa-elämyskin tuli. Keittiön ongelmallinen nurkka kahden ikkunan välissä on ehkä saamassa ratkaisun. Pitää vielä myydä se miehelle tai puusepälle, jompi kumpi sen joutuu toteuttamaan... Tuohon pieneen nurkkaan ei kannata yrittää mitään varsinaista yläkaappia laittaa, niin siihen saisi ihan ookoo kokoisen avohyllykön.

Ja alakerran wc-tilan tilasuunnittelukin alkaa olla ok. Suihkukoppi tulee pontin päälle, se tulee olemaan korokkeella, mutta ainakin saa tarpeeksi jyrkän kaadon sitten lattiakaivolle. Suihkun viereen ponttien päälle rakentuu avohyllykkö. Siihen voisi laittaa myös rättipatterin, mutta sille löytynee muitakin paikkoja (vaikka pöntön yläpuolelle kuten nytkin). Täytyy näin yösydännä kirjoitella ylös, ei niitä muuten muista.

Ja voi olla, että koko avohyllykkömania häippäsee, kun realismi muistuttaa olemassaolostaan. Kuka ne pölyt pyyhkii?

Muutoin päivän ohjelma oli kovin tuttu, pressujen keräilyä, styroksien kantamista, kuoppien kaivamista... Varmaan vielä ensi vuonnakin kannetaan styrokseja edestakaisin.