Viikolla Raksaaja soitteli miehelle, että koskas on sovittu, että kaivetaan lisää. No ei me oltu sen kummemmin sovittu, kun aloituskin oli sovittu vasta äitienpäivän jälkeiseen aikaan. Tj ilmoitti, että hän on kipeänä, ei pääse nyt katsomaan. Onneksi ei ole kiire.
Paitsi että soitti torstaina, että tulee sitten perjantaina viideltä kaivamaan.
Jei.
Siinähän sitten kannettiin miehen kanssa kaikki ylimääräiset pois tieltä, onneksi koko pääsiäinen jo oltiin tehty sitä samaa.
Perjantaina mies soitti Tj:lle, että voisiko tulla myöhemmin, kun ei millään ehditä hoitaa asioita viiteen mennessä. Joo, sopiihan se. Kymmenen yli viisi oli kaivuri tontilla. Huoh.
Onneksi silloin oli pihassa jo Valmetti pellon toiselta laidalta peräkärryn kanssa ja talkooväkeäkin. Lopulta alkoi olla jo ahdasta, kun Raksaajakin ilmestyi pihaan.
Syksyllähän peitettiin nykyinen viemäriputki styroksilla ja soralla, ettei se jäätyisi. Tuli tarpeeseen peittely, kun talvi oli niin kylmä.
Viemärin kohdalle alunperin kaivettiin kuoppaa, koska siihen tulee terassin anturat. Terassi tulee olohuoneen ikkunaseinustalle, itään ja aamuaurinkoon. Käynti terassille puhkaistaan olohuoneesta sitten joskus, olohuoneeseen täytyy saada ikkunapinta-alaa reippaasti lisää, kun huoneella on pinta-alaa liki 30 neliötä ja yksi pikkuinen ikkuna.
Kuopan kaivuu meni just suunnitelmien mukaan, vaikka välillä kyllä hirvitti, että Tj kuopaisee mukaansa kauhaan myös tuon putken - viime kesänä kaivaus päätettiin putken syvyyteen, nyt mentiin liki 70cm alapuolelle. Ja sitten laitettiin sepeliä ja hiekkaa alle, putki on nyt noin 40cm tason yläpuolella.
Viime kesän kokemusten jälkeen ei hirvittänyt yhtään tuo seinän vieressä kaivaminen. Kun ei se siltti romahtanut koko kesänä.
Parvekkeen anturoille kaivettiin myös kuoppa. Tuo on hankalampi saada pysymään kuosissaan, kun on vaan soraa. Toisaalta syvyyttäkään ei ole kuin noin metrin verran taitaa olla vain 70cm.
Parvekkeen antura tulee tähän. Pohja täytyy ajaa vielä lätkällä, mutta tuo sepeli ja sen alla oleva murske ei varmaan hirveästi anna periksi.
Järjetöntä hommaa, ensin kaivetaan hirveä monttu, sitten peitetään se, ja sitten taas kaivetaan, että saadaan se peitettyä... Syksyllähän aloitus venyi sen ponttisirkuksen takia niin myöhään, että aikaisin tulleen talven edeltä ei ehditty noita anturoita tehdä valmiiksi. Laitettiin reilusti etusijalle tuon harkkomuurauksen aloitus ja routasuojaus, ja nehän saatiin tehtyä. Alakerran seinät saatiin tehtyä liki valmiiksi, mikä on kaksi metriä korkeammiksi mitä oli pakollinen tavoite.
Tänään puretaan pontin peitteet pois, siivotaan taas styroksi- ja uretaanisilppua, väännetään sähkösuunnitelmaa ja vietetään vappua.
Ai niin sähköstä tulikin mieleeni. Yritin Vattenfallille soitella tuossa joku viikko sitten mittarin siirrosta. Eipä siellä asiakspalvelussa taas tiennyt kukaan mitään (sanoivat reilusti, että eivät nyt osaa), lupasivat laittaa soittopyynnön eteenpäin. Ja sen jälkeen olikin hiljaista, ja luotin siihen, että ovat unohtaneet koko jutun.
Mutt Vattenfallilta soittikin sitten sähköliittymäasioita hoitaja henkilö, joka TIESI, mitä kysyin, oli selvittänyt jo etukäteen asioita ja oli jo tehnyt alustavaa suunnitelmaa liittymänmuutostöihin. Ja parsta kaikessa! Liittymän muutostyöt eivät maksa Vattenfallin puolelta meille mitään!!!
Liittymäkohta tulee siirtymään mittaritaululta tolppaan, ja se helpottaa tulevaisuudessa linjatöitä. Jos joku vaikka haluaa jatkaa sähkölonjaa eteenpäin meidän pihasta, tai jospa joskus meille tulisi sähkö maakaapelia pitkin ilmajohtojen sijaan... (tottakai me maksamme tuostakin kaiken muun, mutta emme noita Vttenfallin tekemiä hommia)
No comments:
Post a Comment