Toiveiden tynnyri

On ollut kiireinen viikko - oli ihan hyvä, ettemme ryhtyneet siihen str-rumbaan tähän väliin.

Pienet väliajat olen käyttänyt pohtimiseen.

Peltikatto. Ehdottomasti. Kunnon konesaumattu peltikatto olisi tietenkin paras, mutta riski saada sutta ja sekundaa on liian iso. En tunne mitään kunnon firmaa, ja amatööriä ei tuollaiseen kannata palkata. Ja hei, minä olen sentään ollut tandemilla töissäkin, peltiä tekemässä.
meteli ei pelota, olen koko ikäni asunut peltikaton alla. Sateen ropina on rauhoittavaa, peltikaton kolina myrskyssä on kotoista. Niinpä niin, sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto.

Ei huopakattoa - mies on viettänyt useammankin päivän, viikon, paikkaillen milloin kenenkin huopakattoa. Myös omien vanhempiensa kattoa. Ei meille.

Ei tiilikattoa. Vaatii liikaa huoltoa (pari kertaa vuodessa putsaus täällä metsän keskellä on varmasti ihan realistinen kuvitelma). Tiilikaton päällä käveleminen epäilyttää - miten ihmeessä putsata kattoa, jonka päälle ei uskalla astua?

Puuta. Minun mielestäni talo rakennetaan puusta. Aika mielenkiintoista, että asun kivitalossa (no, siporex ei nyt varsinaisesti ole kiveä, tai ei oikeastaan edes samalla sivulla, mutta...) Saisinkohan suhteilla elementtifirmoista seinät halvalla?

Ei parkettia. Eikä laminaattia. Eikä laattojakaan, paitsi kosteisiin tiloihin.
Muovia sen olla pitää!
Ihan tosissani olen. minun käsissäni ei astiat pysy - laattalattian kanssa hajoaa sekä astia ETTÄ laatta. Kiva paikkalla pari kertaa vuodessa keittiön lattiaa...
Tällä perheellä on ihan turhaa kuvitella, että ehtisin kuivata välittömästi lattialle roikuneet pärskeet. niin, turha oikeastaan edes kuvitella roiskeita - nyt puhutaan ÄMPÄRILLISISTÄ. Että ei mitään kosteusherkkää materiaalia.

Korkki olisi ihanaa jaloille, mutta nykyinen korkkilaattalattia on valitettavasti saanut minut inhoamaan ajatusta korkkilattiasta. Haluan, että lattiapinnoite on YHTENÄINEN. Ei rakoja, ei koloja.

Ei ylikorkeita tiloja. Haluan, että kaikki huoneet ovat normaalikorkuisia. En halua vuokrata henkilönostinta joka kerta, kun haluan vaihtaa verhot tai lampun.

Ei koko seinän mittaisia ikkunoita - mutta silti paljon ikkunoita ja isoja ikkunoita. Tulikin mieleeni, että täytyy ryhtyä lämmittelemään suhteita ikkunanvalmistajiin.

Vesikiertoinen lattialämmitys. Kiinteää polttoainetta käyttävä kattila. Iso lämminvesivaraaja. Miten toteuttaa putket vanhan osan lattiaan, kun valettu laatta on 10cm paksu ja huonekorkeus on nytkin jo liian pieni (240cm)? Välikattohan menee joka tapauksessa uusiksi, mutta voisiko sitä nostaa yli kymmenen senttiä? Ei tietenkään voi. Eli vanhan osan seiniä on korotettava vähintään 10cm, mielellään 15cm, että normaali huonekorkeus säilyisi, 35cm, jotta saavutettaisiin nykyisin suositeltava 260cm huonekorkeus.
Voisiko tuota laattaa kuitenkin jyrsiä... Toivottavasti viemäreitä ei tarvitse vetää uusiksi, koska se tietäisi sitten sitä, että koko laatta olisi valettava uusiksi.

Puiset sisäportaat. Ei lasia, eikä metallia. Eikä lasikuitua. Toisaalta perinteisten rintamamiestalojen umpiportaat olisivat mukavat, korkeanpaikan kammoni yltyy aina, kun näen rappujen läpi.

Norjalaista spektroliittiä keittiöön, tasoiksi tai kaappien ja työtasojen väliin seinälle. Hautakivenikin on siitä.

Tavallinen sähköliesi. Ei induktioliettä eikä etenkään keraamista keittotasoa. Ei hyvänen aika, mulla keihuu soppa kuin soppa yli ja kattilat kolisevat pitkin ja poikin. Ei mulla ole varaa uusia hellaa joka kesä ja talvi.
Keittiökalusteista (kaapistot jne) ei kyllä tule ongelmaa, toimittajia on pilvin pimein eikä tämä lamakaan niitä kaikkia kaada.

Miksi minä olen niin vaikea?