Edistystä

Pientä edistystä taas. Pappa-armeija latoi panelia kattoon, nyt on yläaulan (?) katosta puolet nakutettu paikoilleen, mun suunnitelmieni mukaan.

Yleensä ohjeistetaan asentamaan kattopanelit valon suuntaisesti. Meillä yläkerrassahan se tarkoittaa sitten sitä, että päätyhuoneisiin se tulisi eri suuntaisesti kuin neitin huoneeseen ja tuohon aulan kattoon. Toi meidän paneli on vaan aika lyhyttä (sitä ei saanut esim. 4,6m pituisena joka olisi ollut ideaali) ja vinolappeet halusin muutenkin pystysuoralla panelilla. Huoneiden katot tehdään kaikki samalla lailla, eli vinolape pystyyn ja sitten katon tasainen osuus samansuuntaisesti (eli pääsääntöisesti valoon nähden poikittain). Näin ei tartte tehdä paneliin jatkoja ja harjattu pinta pääsee oikeuksiinsa, kun ikkunoista tuleva valo korostaa syitä ja oksia.

Ette muuten usko miten voi olla vaikeaa kasivitoselle ukkelille se, että pojan talon katto- ja seinäpaneleissa on oksia, ja ihan tarkoituksella...

Niin se yläaula, sen panelointi selviää parhaiten valokuvilla, panelia tulee sekä poikittain että pitkittäin. Vinoon ei tule, vaikka sekin olisi ollut kivaa (katostaan tuleeko porraskäytävään sitten silleen). Kaikki katot on tähän mennessä sitä valkoista pohjamaalattua, eikä niitä tuon enempää käsitelläkään tähän hätään (korjausmaalaukset toki). Tämähän on tarkkaan suunniteltua hommaa, edellisenä iltana mitataan ja katotaan, miten olisi hyvä, ja seuraavana aamuna väännetään kättä pappa-armeijan kanssa, että mites se nyt menikään. (mutta olen erinomaisen paljon kiitollinen pappa-armeijalle, joka jaksaa auttaa koko ajan - ja miehen isä tosiaan ON kasivitonen, sitä vaan on vaikea normaalisti muistaa)


Peliaula, yläaula. Vessa(n ovi) oikealla, rappukuilu sen vieressä.



Pikkupoikien huoneesta on suurin osa tasoituksista tehty. Vain se yksi sisänurkka (se sama joka vitkutti makkarissa) on tekemättä. Siinähän haastetta lisää se, että pelkän sisänurkan lisäksi osa siitä seinästä on tehty about kymmenen sentin levyisistä kipsilevysuikaleista. Mutta teletappihan palkaa ja hioo ja paklaa uudestaan. Ja uudestaan. Maalasin viimeisen ison seinän sieltä eikä ainakaan eilisessä valossa paljastunut kovin paljon paikattavaa. Kaikki seinäthän täytyy käydä vielä kertaalleen läpi ennen lopullista maalipintaa, kun niihin kummasti ilmestyy reikiä ja kolhuja kattoa asennettaessa.

Suurempi työ onkin vielä neitin huoneessa, koska siellä en ole suurimpaan seinään päässyt vielä käsiksi ollenkaan. Siihen ON tulossa komerot, joten ei sitä tarttisi niin tarkkaan paklata, mutta kun ne tulevat tulevana vuonna tuohikuussa, niin ehkä sen vaan on paree paklata ja hioa ja paklata ja hioa. Ja uudestaan vielä varmuuden vuoksi. Alumiinilistat alkovin ulkonurkkaa varten on vartoomassa jo, en vielä saanut itseäni motivoitua harjoituksiin.



Kattoikkunan kohdalla peili. Tai no, melkein kohdalla, ikkuna tulee samaan linjaan tuon julkisivuikkunan kanssa. Joku vaan on niin nopea ja näppärä, ettei ehditty hätiin asemoimaan tuota aukkoa oikein (peilit kun olivat vähän suuremmat kuin mitä alunperin luultiin - mutta eipä se haittaa, kun ilmatteeksi tulivat, vieläpä reunat hiottuna)
Kuvaus Muropaketti 5v (tässä ei poika näkynyt peilissä).




Tässäpä tämä, neitille uusittu lipasto ja ne kauan kaivatut nupit.


Mutta kyllä tämä tästä. Ulkohommiin ei pääse vielä pitkään aikaan, edes linnunpönttöjä ei pääse ripustelemaan vielä, kun mettässä on lunta niin paljon.