viikot 32 ja 33

Viikko 32 meni enemmän hyväntekeväisyyden puolelle. Osa johtui siitä, että työt alkoivat loman jälkeen, mutta suurin syy oli noro-epidemia, joka kaatoi lopulta koko perheen.

Keskiviikkona oli verannan lattiavalu, vihdoin ja viimein. Samalla nimittäin valettiin sitten aukkojen ylitykset - ja ne piti saada valettua, että saa jossain vaiheessa kattotuolit katolle. Ja ne piti saada katolle, että saa rakennettua katon loppuun. Koska kohta on syksy ja sateet tulee.

Perjantaina mies raksaajan kanssa askarteli verannan ikkuna-aukot valmiiksi. Minä nukuin.

Uretaanin piti ehtiä kuivua ennen ikkuna-asennusta... (kuva on otettu vasta valumuottien poiston jälkeen, kun joku ei ollut kuvauskunnossa viikonloppuna)

Pappa-armeija kävi viikonloppuna purkamassa valumuotit ja asemoimassa telineet uudestaan. Piti vähän tiputtaa vanerien etureunoja, että sadevedet valuvat talosta poispäin eikä suoraan seinille. Minä nukuin silläkin aikaa.

Ikkunoiden piti tulla perjantaina, eipä näkynyt. Asentaja soitteli maanantaina, että tulisivat perjantaina asentamaan ikkunat. Juu sopii kyllä - jos vaan saisi ne ikkunat ensin tontille. Soitin sitten myyjälle, joka lupasi selvitellä asiaa.

Noo, onneksi voi stressata myös työasioilla. En jaksanut kauheasti murehtia puuttuvia ikkunoita, kun töissä ei ehtinyt edes ruokatuntia pitää. Tai siis lounastaukoa. Tosin ei ollut nälkäkään.

Rakennus edistyi kuitenkin, aukkojen valut kuivuivat viikon verran, ja saivat sen jälkeen kattotuolit päälleen. Taas on totuttelemista uuteen julkisivuun.

Verannan ja vanhan puolen katon yhdistäminen onneksi on pikkujuttu varsinaisen laajennuksen katon ja vanhan puolen yhdistämiseen verrattuna. Etenkin kun nyt vanhan puolen kattotuolit on jo kiinnitetty ja tuettu...

Parvekekin alkoi muotoutua, kauhealla kiireellä piti taas hankkia puutavaraa - joka jäi odottelemaan sitä, että syssymmällä on enemmän aikaa. Verannan kattorakenteet valmistuivat, samoin yhdistyminen varsinaiseen kattoon. Yksi rullallinen aluskateRankkaa piti käydä ostamassa lisää.
Päädyistä pudoteltiin räystäitä pois, rännejä raksittiin pois... Taas on iso läjä neulapita putsattavaksi.

Mutta viikon 33 saldoa:

Pellon laidalta. Kyllä!

Keskiviikkona kadoksissa olleet ikkunat löytyivät, kuulemma varastolla puhelinlinjat olivat olleet mykkinä. Jaa'a. Joka tapauksessa.

On outoa, nyt joutuu kiertämään koko talon, ei pääse enää ikkuna-aukosta oikaisemaan. Ramppi täytyy purkaa, tai joku vielä juoksee suoraan päin ruokailutilan ikkunaa.

Ikkunat tulivat Domukselta, ja asennus samoin. Asentajat ilmeisesti ovat itsenäisiä Domuksesta erillään, mutta ainakin meidän kohdalla informaatio pelasi ihan hyvin ja asentajat olivat oikeaan aikaan oikeassa paikassa.
Olen erittäin tyytyväinen siihen, että otettiin ikkunoiden asennus noin. Kaksi miestä (+imukupit) asensivat 19 ikkunaa alle seitsemässä tunnissa. Jälki on todella siistiä - ja vaikka meillä onkin ihan vaiheessa oleva rakennustyömaa, niin siivosivat jälkensä!

Talvihan sitten näyttää sen, miten nuo ikkunat pelaavat - minusta ne näyttävät ikkunoilta, aivan kuten niissä lukuisissa ikkunatehtaissa, joissa olen aikoinaan käynyt. ikkunoita. Lasia ja puitteet. Ekalla silmäyksellä ei löytynyt kolhuja tai muuta valitettavaa, asentaja sanoi miehelle, että oli joutunut paikkamaalaamaan pari kolhua, joita ei kehtanut jättää näkyviin. Mies ei löytänyt niitä paikattuja kohtia...