Ensimmäinen

Ensimmäisen naapurin nimi on nyt saatu paperiin. Tulin kauppareissulta ja kätsoin, että naapurin omistaja oli tuossa mökin pihassa. Ei muuta kuin auto kotiin, lapset sisälle ja paperit kouraan ja juoksuksu. Onneksi olivat vasta tulleet, eivätkä ehtineen tuossa välissä karata. Sain myös luvan viedä lapset syömään viinimarjoja puskista, kun ei rouva jaksa enää kerätä (tai keittää mehuksi) kaikkia marjoaj, kotonakin kun niitä pensaita on useampia...

Käsin myös Koti-ideassa etsimässä ruokapöytää, kaikki muut naapurikaupungin huonekaluliikkeet olinkin jo kiertänyt. Ja löytyi, uskomatonta kyllä: täyspuinen (kumipuuta) keskeltä jatkettava tummahko pöytä, ei nyt ilmaiseksi mutta edullisesti. Pöytää olisi ollut myös wengenä (=tummanruskea), mutta se on poistuva väri, ja saatavilla oli enää mallikappaleita myymälöistä. Tämän myymälän mallikappaleesta oli se jatkopätkä hukassa, ja se nyt on meille aika oleellinen juttu...
Mutta tuo nyt on hiottavissa ja petsattavissa sitten mustaksi, jos niin tarvii.
Pöytä tulee siis nyt jo käyttöön, olen etsinyt sellaista jo kauan. Täyspuisena sen voi vielä mukuloiden tuhotöiden jälkeen hioa, pakkeloida ja vaikka maalata jos se kelpaa vastaisuudessakin ruokapöydäksi, halpana sen verran edullinen, että jos ei meille enää uudessa ruokailutilassa käykään, niin sen voi pistää kiertoon.

Sain eilen illalla mahtavan idean olohuoneen takkaan ja seinään - olohuonehan tulee olemaan meillä tässä nykyisessä rakennuksessa tulevaisuudessakin, joten siihen toteutukseen menee vielä aikaa vuosia ja vuosia... Mutta onpahan edes idea, tähän asti ei ole ollut sitäkään.

Ai niin, naapuri kehui, että olisi komean näköinen jatkopätkä tulossa!